Blogi

Sunnuntai, Syyskuu 25, 2022, 18:09 | Ei kommentteja »

Juuri nyt minulla on ilo olla osana innovatiivista perhehoidon kokonaiskehittämisryhmää. Perhehoidon merkityksellisyys on noussut vahvasti ja toistuvasti esille. Perhehoidon kyky vastata hoidettavan yksilöllisiin tarpeisiin on omaa luokkaansa muihin hoivan ja huolenpidon muotoihin verrattuna. Pysyvyys, sitoutuminen sekä merkityksellisten ihmissuhteiden syntyminen ja tukeminen ovat erityisiä osia perhehoidon kokonaisuudessa. Nämä samat merkitykselliset asiat toistuvat riippumatta siitä, onko hoidettava vauva vai vaari tai jotain siltä väliltä. Perhehoito toteutuu perheessä, kodissa ja ihmissuhteissa, mutta on samalla osa suurempaa sosiaalihuollon palvelukokonaisuutta.

Perhehoidon kehittämisessä on aina läsnä monia ulottuvuuksia samanaikaisesti; perhehoidon arki, jossa korostuvat ihmisten väliset suhteet, sosiaalihuollon palvelujen tuottaminen, resurssit, vaikuttavuus, lainsäädäntö ja järjestämisvastuu. Kaikkia ulottuvuuksia tarvitaan ja niillä on oma merkittävä paikkansa kokonaisuudessa ja sen raamittamisessa. Myös tasapaino on tärkeää. Yhden osan painotus voi kallistaa ja alkaa keikuttaa koko venettä. Pahimmillaan se voi vaarantaa hoidettavan tarpeisiin vastaamisen. Perhehoitolaki määrittää perhehoidon olevan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kaikki asiakkaan kotona tehtävä hoiva ja huolenpito ei kuitenkaan ole perhehoitoa.

Perhekodin arjessa ei näitä ulottuvuuksia tule ajatelleeksi. Välillä on kuitenkin hyvä astua askel taaksepäin ja nähdä suurempi kokonaisuus. Kauempaa katsomalla voi nähdä toisin. Kun on nähnyt maapallon avaruudesta, ymmärtää kaikkien ihmisten kuuluvan yhteen.

Parasta perhehoitoa rakennetaan aina yhteistyössä. Pidetään mieli kirkkaana, kaikki näkökulmat avoinna, tartutaan rohkeasti vaikeisiinkin aiheisiin ja kuljetaan kohti yhteistä päämäärää.

Perhehoitoa ei ole ilman perhehoitajia. Jokainen on merkityksellinen, kaikki yhdessä perhehoidon puolesta!


Perjantai, Tammikuu 21, 2022, 17:25 | Ei kommentteja »

Olemme historiallisen muutoksen äärellä. Vuoden 2023 alusta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut eivät ole enää kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla. Uudet hyvinvointialueet ottavat järjestämisvastuun leveämmille hartioille. Kaikkiaan sosiaalihuollon kokonaisuus on jäänyt yleisessä keskustelussa terveydenhuollon varjoon. Monikaan ei tiedosta, että sosiaalihuollon kokonaisuus on kustannusvaikutuksiltaan erikoissairaanhoidon tasoa. Emme siis ole osa marginaalia. Tämän vuoden aikana hyvinvointialueiden valtuustot ovat suurten strategisten ja palvelujärjestelmää koskevien linjausten äärellä. Hyvinvointialueiden valmistelutoimielimet ovat rakentaneet pohjaa tuleville päätöksille. Perhehoidon esillä pitämistä ja vaikuttamistyötä tulee edelleen jatkaa kaikilla alueilla.

Hyvinvointialueet tarvitsevat perhehoitoa. Huomioimalla ja kehittämällä kaikkia perhehoidon muotoja saavutetaan niin taloudellista säästöä kuin inhimillistä ja vaikuttavaa hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoitoa lisäämällä helpotetaan myös sote -alojen työvoimapulaa vapauttamalla henkilöstöä raskaampiin hoitomuotoihin ja samalla taloudellisten säästöjen myötä, lisähenkilöstön palkkaus mahdollistuu kulujen nousematta.

Voidakseen toimia tehtävässään, perhehoitajan toimintaedellytykset on taattava. Toimeksiantosuhteisina olemme heikossa asemassa tehtävämme vaativuuteen nähden. Onkin aika herättää vahvaa yhteiskunnallista keskustelua perhehoidon tulevaisuudesta. Perhehoitajan asemaa julkisen hallintotehtävän tekijänä on vahvistettava sekä sosiaali- ja oikeusturvaa parannettava. Perhehoitaja jää usein yksin ja pienin vaikuttamismahdollisuuksin toimeksiantosopimusneuvotteluissa. Perhehoitajalla onkin mahdollisuus valita kumppanikseen hyvinvointialue, joka tuottaa laadukasta perhehoitoa ja kohtelee perhehoitajia arvostaen kumppaneina. Kannattaakin muistaa, että hyvinvointialueet todella tarvitsevat perhehoitoa.
Toimitaan kaikki yhdessä perhehoidon puolesta.


Torstai, Tammikuu 20, 2022, 20:03 | Ei kommentteja »

Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa, on meidän nähtävä koko Kymenlaakso yhtenä kokonaisuutena. Tämän lisäksi myös palvelujen tuottamisen tulisi muodostaa ehjä kokonaisuus ilman turhia raja-aitoja. Hyvinvointialueen valtuusto onkin suurten strategisten ja palvelujärjestelmää koskevien linjausten äärellä.

Tärkeintä on luoda kymenlaaksolaisia parhaiten palveleva kokonaisuus yksittäisine palvelupolkuineen riippumatta siitä on tarve sosiaali- vai terveyspalveluille vai molemmille. Yhtenäinen organisaatio antaa tähän hyvät mahdollisuudet, jos uskallamme niihin tarttua ja samalla päästää irti vanhasta. Perinteinen palvelujärjestelmämme on monilta osin enemmän organisaatio- kuin asiakaskeskeinen. Palvelut ovat rakentuneet organisaation näkökulmasta, ei niinkään asiakkaan tarpeen mukaan. Totuus kuitenkin on, ettei tarve poistu sillä, ettei siihen ole sopivaa palvelua. Onkin aika kehittää palvelut vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Esimerkiksi yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokevan ikäihmisen hätä ei poistu kahdella kotihoidon päivittäisellä käynnillä vaan se heijastuu myös hätäkeskuspuheluina ja toistuvina päivystyskäynteinä. Yksinäisyys ja turvattomuus poistuu vasta tarpeenmukaisella ympärivuorokautisella hoivalla ja huolenpidolla. Kustannukset pysyvät kuitenkin kurissa, kun hoivan muoto valitaan oikein. Ikäihmisen perhehoitovuorokausi on edullisempi kuin kolmas kotihoidon käynti. Samalla tutkitusti ikäihmisen toimintakyky paranee, mieliala nousee ja raskaampien palveluiden tarve siirtyy.

Panostamalla kevyempiin ja edullisempiin, mutta jopa paremmin asiakasta palveleviin hoidon ja hoivan muotoihin, mahdollistamme resurssien siirtämisen sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan kustannusten nousematta. Uudenlaiseen ajatteluun ja toimintatapaan siirtyminen vaatii aina totutusta luopumista ja voi siksi tuntua haastavalta. Tarttumalla rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin ja pitämällä kaikkien kymenlaaksolaisten hyvinvointi kirkkaana mielessä, luomme yhdessä entistä paremmin palvelevan kokonaisuuden koko Kymenlaakson alueelle.


Perjantai, Tammikuu 7, 2022, 08:18 | Ei kommentteja »

Joka kolmas suomalainen perhe on tavalla tai toisella monimuotoinen. Silti palvelujärjestelmämme nojautuu edelleen vahvasti perinteiseen malliin perheestä. Jotta palvelujärjestelmä toimii tasa-arvoisesti, tulee sen huomioida perheiden monimuotoisuus. Tämän tuleekin olla lähtökohtana kaikessa hyvinvointialueen lapsia ja perheitä koskevassa päätöksenteossa alkaen strategiaoista ja suunnitelmista aina tiedonkulkuun, palvelupolkuihin, aukioloaikoihin ja asiakkaan kohtaamiseen saakka.

Tämä edellyttää lapsi- ja perhepalvelujen työntekijöiden tuntemusta monimuotoisten perheiden erityistarpeista. Työntekijöille onkin tarjottava täydennyskoulutusta esimerkiksi monikkoperheiden tukemiseen, monikielisten lasten äidinkielen kehityksen tukemiseen, kulttuurisensitiiviseen työotteeseen sekä uusperheiden perheytymisen tukemiseen.

Adoptioprosessit, adoptiolapsen erityistarpeet sekä adoption jälkeinen neuvonta ja jälkipalvelut vaativat keskitettyä osaamista. Tarjolla tulee olla riittävästi tukea myös adoptoidun juurten etsintään.

Perheen kohdatessa kriisi, on apua saatava nopeasti, kattavasti ja riittävän pitkäkestoisesti.
Kriisiapu on turvattava koko perheelle perhemuodosta riippumatta - myös lapsille sekä uusperheiden ja sijaisperheiden jäsenille. Tätä varten on luotava alueellinen palveluketju, jonka avulla varmistetaan tiedonkulku ja palveluohjaus myös akuutin kriisitilanteen jälkeen.

Perheoikeudelliset yksiköt ja perheoikeudellisten päätösten täytäntöönpano on keskitettävä hyvinvointialueittain. Riittävät resurssit on turvattava ja henkilöstöllä on oltava tietoa monimuotoisista perhetilanteista, kuten lapsen huollon ja tapaamisten sopimisesta silloin, kun kaikki vanhemmat eivät ole lapsen oikeudellisia vanhempia tai kun lapsella on enemmän kuin kaksi huoltajaa. Riittävällä resursoinnilla varmistetaan perheiden pääsy palvelujen piiriin ennen tilanteen kriisiytymistä.

Palveluissa on huomioitava lasten vuoroasuminen. Lasten ja perheiden palvelut, kuten lastensuojelun palvelut, kotipalvelu ja terveydenhuolto on turvattava lapselle ja tämän perheelle molemmissa kodeissa, myös silloin, kun kodit sijaitsevat eri hyvinvointialueilla.

Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus on varmistettava ja tiedotukseen on panostettava, jotta perheet löytävät tarvitsemansa palvelun piiriin. Jotta kotipalvelu tukee perheitä, on sen toimittava perheiden tarpeiden ehdoilla esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhempi on sairastunut ja tarvitsee apua lapsesta huolehtimiseen.

Palvelujen on tuettava tahattomasti lapsettomien perheellistymistä esimerkiksi hedelmöityshoitojen avulla. Lapsettomia perheitä tulee kohdella yhdenvertaisesti myös eropalveluiden osalta.

Lastensuojelun perhehoitoa on kehitettävä ja perhehoidon toimintaedellytykset varmistettava. Tämä edellyttää alueellista perhehoidon toimintaohjetta sekä yhteistyötä perhehoitajien ja perhehoitoyhdistysten kanssa. Sosiaalityöntekijöiden osaaminen laajasti perhehoidon kokonaisuudesta on taattava täydennyskoulutuksella.

Hyvinvointialueen on työnantajana tuettava henkilöstönsä perheen ja työn yhteensovittamista erilaisissa perhetilanteissa. Joustoissa on huomioitava monimuotoiset perhemallit sekä erityistilanteet, kuten läheisen menettäminen tai avo- ja avioeroihin liittyvät kriisit. Perheystävällisyys on huomioitava myös ostopalveluyrityksiä valittaessa. Perheystävällisyys ei kuitenkaan saa tarkoittaa lapsettomien syrjimistä lapsiperheellisten kustannuksella.

Järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyön on oltava kattavaa ja suunnitelmallista. Järjestöistä löytyvää kokemus- ja asiantuntijatietoa on hyödynnettävä palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä. Selkeillä rakenteilla taataan tiedonvaihto järjestöjen ja hyvinvointialueiden välillä. Järjestöjen toimintaa on tuettava myös tarjoamalla maksuttomia kokoontumistiloja esimerkiksi osana perhekeskuksia tai kohtaamispaikkatoimintaa. Järjestöt tuottavat korvaamatonta vertaisuuteen perustuvaa tukea.


Perjantai, Joulukuu 31, 2021, 17:22 | Ei kommentteja »

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan suurimmat puutteet ovat erilaisissa toimintakykyä ylläpitävissä palveluissa.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/iakkaat-kotona-asuvat-henkilot-eivat-aina-saa-tarvitsemiaan-palveluja-kunnilta

Panostamalla ikäihmisten perhehoitoon niin perhekodissa kuin ikäihmisen omassa kodissa, lisätään tutkitusti ikäihmisen hyvinvinvointia. Fyysisen hoivan lisäksi perhehoito palauttaa ja ylläpitää toimintakykyä, vahvistaa kokemusta osallisuudesta ja merkityksellisyydestä.

Dokumentti ikäihmisten perhehoidosta, vanhuudesta jonka minä haluaisin. 


Copyright (c)2021, All Rights Reserved.
Osumalaskuri: 9727