Perhehoitajien asemaa tulee parantaa jo ennen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta
Suomessa työskentelee parhaillaan sosiaaliturvakomitea, jonka työ kestää vuoteen 2027. Komitea on tuonut esiin muun muassa sosiaaliturvan monimutkaisuuden, väliinputoamiset, toimeenpanon siiloutumisen ja hankaluudet etuuksien sovittelussa ansioihin.
Perhehoitoliitto on toiminnassaan tunnistanut monia korjausta vaativia sosiaaliturvan puutteita. Liiton tekemässä kyselyssä vuonna 2020 perhehoitajat toivat esiin sosiaaliturvan aukoista johtuvan turvattomuuden erityisesti tilanteissa, joissa perhehoito päättyy äkillisesti tai perhehoidon määrä on vähäistä.
Sosiaaliturvan osauudistuksia on tarpeen tehdä kokonaisuudistusta nopeammalla aikataululla. Esimerkiksi perhehoitajien irtisanomissuojaa tulee parantaa korjaamalla perhehoitolakia. Perhehoidon järjestäjien tulisi puolestaan kirjata toimintaohjeisiin perhehoitajalle omavastuuajalta maksettavan hoitopalkkion, vaikkei lapsen tai aikuisen hoito jatkuisikaan sairausloman aikana perhekodissa.
Perhehoitajan tehtävässä toimimisen turvallisuus perustuu perhehoitajan ja perhehoidon järjestäjän välisen toimeksiantosopimuksen oikeellisuuteen ja sopimuksen noudattamiseen. Kaikki perhehoidon toimijat ovat omalta osaltaan vastuussa hyvästä yhteistyökulttuurista ja toimintatavoista. Myös perhehoidon kehittämisessä ja perhehoitajien toimintaedellytysten turvaamisessa on syytä kuunnella kaikkia osapuolia.
Lastensuojelun perhehoidon päivien teemana on olla turvassa ja hyväksytty. Mitä kaikkea tämä sanapari tarkoittaa perhehoidossa. Keiden tulee olla turvassa ja hyväksytty? Ketkä voivat omalta osaltaan tarjota turvaa ja hyväksyntää? Turvallisuuden tunne on ensisijaista kaikessa hoivassa ja huolenpidossa niin hoivaajan kuin hoivattavankin kokemana. Perhehoitoon liittyy paljon epävarmuutta, joka voi heijastua turvattomuuden tunteina. Perhesijoitukseen tullessaan lapsella on usein takanaan vakavia turvattomuuden kokemuksia. Myös muistisairaus ja toimintakyvyn heikkeneminen voivat aiheuttaa turvattomuutta. Perhehoitajan tehtävänä on luoda perhehoidettavalle turvaa ja varmistaa, että hän tulee hyväksytyksi tasavertaisena perheenjäsenenä.
Entäpä kokeeko perhehoitaja olevansa turvassa ja hyväksytty? Perhehoitajan turvallisuuden kokemusta voidaan ajatella perhehoidon arkeen liittyvänä turvallisuutena ja toisaalta perhehoitajan asemaan liittyvänä turvallisuutena. Perhekodin arkeen voi turvattomuutta tuoda perhehoidettavan haastava käytös. Tällöin on arvioitava, voidaanko perhehoitoa jatkaa vai tarvitseeko perhehoidossa oleva henkilö rakenteiltaan toisenlaista tukea.
Päätoimiseksi perhehoitajaksi ryhtyminen vaatii epävarmuuden sietokykyä. Perhehoitaja astuu monella tavalla epävarmalle kentälle. Perhehoito on sitä järjestävän organisaation kannalta kevyt ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon muoto. Organisaation ei tarvitse vastata palvelun tuottamiseen tarvittavien tilojen hankinnasta ja ylläpidosta, ei toiminnan vaatimasta henkilöstöresurssista eikä kannattavan käyttöasteen ylläpidosta, koska kustannukset tulevat käytännössä vain toteutuneista perhehoitovuorokausista. Ei tarvitsekaan, koska perhehoitaja kantaa nämä riskit.
Jotta perhehoitaja voi toteuttaa perhehoidon arkea siten, että jokainen perheenjäsen tuntee olevansa turvassa ja hyväksytty, on sama tunne turvattava myös perhehoitajalle itselleen.
Tämä vaatii läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta perhehoidon järjestämiseen, tukemiseen ja valvontaan sekä yhteistä tietoa niin perhehoitajan kuin perhehoidettavankin oikeusturvakeinoista ja niiden toteuttamisesta.
Kaikilla perhekodin jäsenillä tulee olla oikeus turvan ja hyväksynnän kokemuksiin kaikkien toimijoiden taholta.
Juuri pidetty liittokokous on merkittävin tapahtuma yhdistystoiminnan vuoden kierrossa, niin myös Perhehoitoliiton toiminnassa. Liittokokouksessa konkretisoituu yhdistystoiminnan ydin. Se on aina olemassa jäseniään varten. Perhehoitoliiton tarkoitus on säännöissä määritellyssä järjestyksessä toimia toimeksiantosuhteisten perhehoitajien etujärjestönä, edistää laadukkaan perhehoidon toteutumista ja toimia valtakunnallisena asiantuntijajärjestönä. Kaksi jälkimmäistä tarkoitusta käytännössä sisältyvät ensimmäisenä mainittuun etujärjestönä toimimiseen. Sen luonnollinen tavoite on laadukkaan perhehoidon toimintaedellytysten varmistaminen, johon tarvitaan asiantuntijuutta. Perhehoitoliiton on siis aina oltava kallellaan perhehoitajiin päin. Oman näkemykseni mukaan perhehoitajan ja perhehoidettavan etu ei koskaan voi olla ristiriidassa, joten samalla olemme kallellamme myös perhehoidettaviin päin.
Toimeksiantosuhteinen perhehoito on niin erityinen hoivan ja huolenpidon muoto, ettei sitä oikein voi verrata mihinkään muuhun. Perhehoitajana toimiminen antaa paljon vapautta, mutta kääntöpuolella on jatkuva epävarmuus. On tärkeää löytää riittävä tasapaino näiden tekijöiden välille, niin ettemme menetä perhehoidon ydintä, mutta samalla turvaamme laadukkaan perhehoidon toimintaedellytykset. Tämä vaatii yhteistä ja määrätietoista työskentelyä moneen suuntaan.
Perhehoitajana toimiminen on yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä. Lastensuojelun osalta se on kirjattu ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. Tästä huolimatta perhehoitajuus ja perhehoito on jäänyt syrjään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mielestäni on aika nostaa perhehoito sille kuuluvaan asemaan ja yleiseen tietouteen erinomaisena ja inhimillisenä hoivan ja huolenpidon muotona. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä. Jokainen perhehoitaja voi nostaa perhehoitoa esiin omassa verkostossaan ja siten lisätä tietoutta, jäsenyhdistyksillä on laajemmat mahdollisuudet esimerkiksi haastaa alueellisia päättäjiä keskusteluun ja Perhehoitoliiton työntekijät sekä luottamushenkilöt voivat nostattaa valtakunnallista kiinnostusta perhehoitoa kohtaan ja avata yhteiskunnallista keskustelua. Täten toimimme Kaikki yhdessä perhehoidon puolesta.
Helmikuun 19. päivänä vietetään kansainvälistä Care Day -sijaishuollon juhlapäivää. Silloin juhlitaan kaikkia sijaishuollossa olevia tai olleita lapsia sekä heistä välittäviä henkilöitä. Perheessä kaikki perheenjäsenet välittävät ja huolehtivat toisistaan, niin myös sijaisperheessä. Care Day onkin meidän kaikkien yhteinen juhlapäivä, Meidän sakin -päivä. Kun sijaisperhe koostuu monen perheen jäsenistä, ovat tavanomaiset juhlapäivät usein haasteellisia. On monta paikkaa, jossa juhlaa halutaan viettää ja joudutaan tekemään valintoja ja kompromisseja. Meidän sakin -päivä on vain meitä varten ja voimme juhlia sitä juuri meille sopivalla tavalla. Joku perhe voi hakea noutoruokaa, toinen leipoa kakun ja kolmas pelata yhdessä lautapelejä tai puhaltaa ilmapalloja ja koristella kodin. Tärkeintä on pysähtyä hetkeksi nauttimaan ja juhlistamaan Meidän sakkia, tätä hienoa perhettä juuri sellaisena kuin se on.
Perhehoito ei kuitenkaan synny itsestään. On tarvittu pohdintaa, arviointia, suunnittelua ja päätöksiä ennen sijaisperheen syntymistä. Kaikkeen ei ole osattu valmistautua eikä aina tarvitsekaan. Perhehoidon toimintaedellytykset on kuitenkin taattava, jotta kaikkien perheenjäsenten hyvinvointi toteutuu. Perhehoitajien sosiaaliturvassa on edelleen suuria haasteita, vaikka parannuksiakin on vuosien aikana toteutunut paljon. Työ on silti vielä kesken ja vaatii edelleen ponnisteluja. Päätoiminen perhehoitajuus on tuonut tarpeita perhehoitajan toimeentulon turvaamiseen muuttuvissa tilanteissa. Toimeksiantosuhteisuuden määritelmän puuttuminen aiheuttaa vaihtelevia tulkintoja ja monimutkaistaa sosiaaliturvan toteutumista. Perhehoitajuus on yhteiskunnallisesti niin merkittävä tehtävä, että sen toimintaedellytysten varmistaminen on nostettava sille kuuluvaan asemaan.
Nostetaankin kaikki yhdessä perhehoitajuutta näkyville Care Day -juhlaviikon aikana ja vietetään riemukasta Meidän sakin -päivää omalla tyylillämme.
Ihanaa juhlapäivää kaikille!
Juuri nyt minulla on ilo olla osana innovatiivista perhehoidon kokonaiskehittämisryhmää. Perhehoidon merkityksellisyys on noussut vahvasti ja toistuvasti esille. Perhehoidon kyky vastata hoidettavan yksilöllisiin tarpeisiin on omaa luokkaansa muihin hoivan ja huolenpidon muotoihin verrattuna. Pysyvyys, sitoutuminen sekä merkityksellisten ihmissuhteiden syntyminen ja tukeminen ovat erityisiä osia perhehoidon kokonaisuudessa. Nämä samat merkitykselliset asiat toistuvat riippumatta siitä, onko hoidettava vauva vai vaari tai jotain siltä väliltä. Perhehoito toteutuu perheessä, kodissa ja ihmissuhteissa, mutta on samalla osa suurempaa sosiaalihuollon palvelukokonaisuutta.
Perhehoidon kehittämisessä on aina läsnä monia ulottuvuuksia samanaikaisesti; perhehoidon arki, jossa korostuvat ihmisten väliset suhteet, sosiaalihuollon palvelujen tuottaminen, resurssit, vaikuttavuus, lainsäädäntö ja järjestämisvastuu. Kaikkia ulottuvuuksia tarvitaan ja niillä on oma merkittävä paikkansa kokonaisuudessa ja sen raamittamisessa. Myös tasapaino on tärkeää. Yhden osan painotus voi kallistaa ja alkaa keikuttaa koko venettä. Pahimmillaan se voi vaarantaa hoidettavan tarpeisiin vastaamisen. Perhehoitolaki määrittää perhehoidon olevan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kaikki asiakkaan kotona tehtävä hoiva ja huolenpito ei kuitenkaan ole perhehoitoa.
Perhekodin arjessa ei näitä ulottuvuuksia tule ajatelleeksi. Välillä on kuitenkin hyvä astua askel taaksepäin ja nähdä suurempi kokonaisuus. Kauempaa katsomalla voi nähdä toisin. Kun on nähnyt maapallon avaruudesta, ymmärtää kaikkien ihmisten kuuluvan yhteen.
Parasta perhehoitoa rakennetaan aina yhteistyössä. Pidetään mieli kirkkaana, kaikki näkökulmat avoinna, tartutaan rohkeasti vaikeisiinkin aiheisiin ja kuljetaan kohti yhteistä päämäärää.
Perhehoitoa ei ole ilman perhehoitajia. Jokainen on merkityksellinen, kaikki yhdessä perhehoidon puolesta!